Jalostuksen tehtävänä on parantaa hevosten perinnöllistä laatua. Laatu määräytyy hevosen eri käyttötarkoituksen mukaan. Esim. ravihevoselle kaivataan nopeuttaa ja ratsulle taas notkeutta ja yhteistyöhalua. Jalostustavoitteiden asettaminen on tärkeää, koska ilman niitä hevosia ei voida arvioida eikä valikoida. Tavoitteiden tulee olla mitattavia ja arvioitavia. Jalostustavoitteen suunnittelussa käytetään apuna mm. erilaisia jalostusohjelmia sekä jalostusneuvontaa. Jalostusohjelmissa kuvataan vaiheet, joilla tavoitteisiin edetään. Hevosjalostus tapahtuu eri järjestöjen jalostusohjesääntöjen mukaan. Hevosten kasvattajat kuuluvat johonkin järjestöön. Käytännössä jalostusohjelma toimii kokonaisuutena, jossa lähtökohtana on aina hevosjoukko, joka voidaan laittaa paremmuusjärjestykseen sen mukaan, mitä pidetään hyvänä ominaisuutena.

Periytymisasteista johtuen jälkeläiset vain muistuttavat vanhempiaan eivätkä ominaisuudet periydy yks yhteen. Vanhemmilta saadut perintötekijät määräävät yksilön kehityksen. Ja se paljonko yksilön perimästä tulee näkyviin eri ominaisuuksissa, riippuu perintötekijöiden välisistä suhteista ja yhdistelmistä sekä ympäristötekijöistä. Ominaisuus on siten ympäristön ja perimän summa. Hevosjalostuksessa jalostusyksilöiden valintaa tehdään useassa eri vaiheessa. Valinta on jalostustyön perusta. Valinnassa seuraavan sukupolven vanhemmiksi valitaan vain parhaita yksilöitä. Valintaa hankaloittaa se, että kaikkiin tärkeisiin ominaisuuksiin vaikuttaa useita eri geenejä ja yksittäisten geeninen periytymisasteen seuraaminen on mahdoton tehtävä.

Jalostukseen tulisi siis käyttää sellaisia hevosia, joilta jalostuksen kohteena oleva ominaisuus on kirjattu ja mitattu ja joka on todettu kyseisen ominaisuuden suhteen riittävän hyväksi
.

Jalostuksen pääsivulle