Ravihevoset
Suomessa ravihevosten jalostusarvostelussa käytettävät indeksit lasketaan eläinmalli- Blup menetelmällä (Best Linear Unbiased Prediction). Blup- indeksi on jalostajalle tärkeä työkalu ja tiedon lähde, kun hän suunnittelee tamman astuttamista. Blup- menetelmää hyväksikäyttäen voidaan arvostelussa ottaa huomioon kaikki jalostusarvoon vaikuttavat tekijät samanaikaisesti. Blup mahdollistaa tärkeimpien kilpailutuloksiin vaikuttavien ympäristötekijöiden huomioon ottamisen arvosteluissa. Näitä tekijöitä ovat esim. kilpailupaikka- startti -vaikutus, hevosen ikä, ohjastaja- ryhmä ja lähtörata. Kun ympäristötekijät otetaan huomioon laskennassa, saadaan varmasti esille hevosen perinnöllinen taso. Blup: ssa on myös automaattisesti korjattu valikoivan parituksen vaikutus, eli esimerkiksi ori ei saa ylimääräistä hyötyä siitä, että sillä on astutettu vain poikkeuksellisen hyviä tammoja. Myöskään oriiden erilaiset jälkeläismäärät eivät vaikuta niiden saamaan indeksin tasoon.

Hevosten indeksit muodostuvat kolmesta osasta: suvusta, eli hevosen vanhempien ja esivanhempien perinnöllisestä tasosta, hevosen omista tuloksista sekä sen jälkeläisten tuloksista. Mikäli hevosella ei ole omia tuloksia eikä jälkeläisiä, indeksi on sama kuin sen vanhempien indeksien keskiarvo. Kun hevoselle kertyy omia tuloksia ja jälkeläisille tuloksia, indeksi voi niiden tulosten perusteella nousta tai laskea sukuindeksin tasosta. Mitä enemmän omia tuloksia kertyy, tai mitä enemmän orilla on kilpailevia jälkeläisiä, sitä vakaammaksi ja varmemmaksi indeksi tulee. Yksilön tulokset vaikuttavat sekä sen itsensä että vanhempien indeksiin, koska molempien tiedot karttuvat.

Ravihevosten Blup- indeksi koostuu osaindekseistä, jotka ovat tällä hetkellä ravikilpailuissa saavutettujen kokonaisaikojen ero voittajan aikaan verrattuna (aikaero), voittosumma/vuosi, paras aika ja starttiin tulo (ikä). Suurin paino on aikaerolla (40 %) ja voittosummalla (40 %).

Blup-indekseissä pisteluku 100 kuvaa jalostusarvojen standarditasoa, joka suomenhevosilla on 6–10 ja lämminverisillä 5–9-vuotiaiden taso. Oria, jonka indeksi on selvästi tätä alempi, ei tule käyttää jalostukseen. Vastaavasti, mitä enemmän se on 100:n yläpuolella, sitä parempi jalostushevonen on kyseessä.

Ratsut
Suomessa ratsuhevosille ei siis lasketa indeksejä, vaan jalostusvalinnassa käytetään avuksi ulkomaisia indeksejä. Ulkomaisissa ratsuhevosten Blup- indekseissä (esim. Ruotsi) indeksi jakaantuu esimerkiksi hyppykykyä ja askellajeja ja rakennetta kuvaaviin indekseihin. Jälkeläisarvostelluilla oriilla voi olla indeksit ratsastuksen lajeittain. Osaindeksejä käytettäessä kasvattaja voi painottaa haluamiaan ominaisuuksia, ja näin yhdistellä tamman ja oriin ominaisuuksia.
Ratsuhevosilla Blup- indeksit lasketaan joko kilpailutuloksiin tai nelivuotiaiden laatuarvostelutuloksiin pohjautuen. Laatuarvostelutuloksia käytettäessä saadaan luotettavia tuloksia jo nelivuotisikäluokasta, joka ei muuten vielä ole paljoa mukana kilpailuissa. Ruotsissa käytössä olevista arvostelumalleista saa lisätietoja www.asvh.se

Arvosteluvarmuus
Orilistoilla on Blup- indeksin vieressä ilmoitettu arvosteluvarmuus. Koska indeksi on aina ennuste hevosen jalostusarvosta, arvosteluvarmuus kuvaa, kuinka luotettavasti ennuste kuvaa hevosen todellista jalostus-arvoa. Korkein mahdollinen arvosteluvarmuus on 1 eli 100 %. Arvosteluvarmuuteen vaikuttaa merkittävästi hevosen omien sekä jälkeläisten tulosten lukumäärä. Mitä enemmän tuloksia on käytettävissä, sitä suurempi on arvosteluvarmuus. Kun varmuus on yli 90 % (0.90), sitä voidaan pitää luotettavana. Tähän tarvitaan oriilta omien ja sukulaisten tulosten lisäksi noin 25 jälkeläisen tulokset. Alhaisin arvosteluvarmuus (70 – 80 %) ja jokseenkin epäluotettavat indeksit on niillä oriilla, joilla on vielä vähän tai ei lainkaan jälkeläisiä.

Jalostuksen pääsivulle